Onko sosiaalisella medialla ja sen laajenevalla käytöllä myös pimeät puolensa? Nyt käynnistyvän kahdeksanosaisen artikkelisarjan tavoitteena on nostaa esiin sosiaalisen median käyttöön liittyviä kysymysmerkkejä ja mahdollisia riskejä. Tässä ensimmäisessä osassa aiheena on yksityisyyden suoja.
Sosiaalinen media tekee kenestä tahansa julkisen henkilön
Sosiaalinen media on humalluttanut meidät. Facebook ja LinkedIn ovat esimerkkejä palveluista, joihin liittyy jatkuvasti lisää tästä uudesta yhteisöllisyyden muodosta kiinnostuneita kansalaisia. Verkon palveluista innostuvat ihmiset haluavat yhtäkkiä olla esillä, julkaista tietoa itsestään ja ottaa osaa julkisiin keskusteluihin. Olisiko nyt syytä pohtia myös uuden avoimuuden ja läpinäkyvyyden sisältämiä mahdollisia riskejä ja haittoja?
Kuinka paljon tietoa itsestään kannattaa verkossa jakaa?
Sosiaalisen median mahdollisuuksista julkaista itseään koskevaa tietoa on helppo innostua. Kun ensimmäisen kynnyksen lisätä omaa itseään koskevaa tietoa verkossa olevaan julkiseen profiiliin on kerran ylittänyt, ei tälle avoimuudelle välttämättä ole helppoa asettaa rajoja. Samalla omat henkilötiedot, kaveripiiri ja valokuva-albumit saattavat muuttua hyvinkin julkiseksi omaisuudeksi. Syntyy henkilökohtainen julkisuuden ja yksityisyyden välinen rajankäynti.
Kuka lopulta kontrolloi verkossa julkaistun tiedon leviämistä?
Omat valinnat eivät ole ainoa yksityisyyden suojaan vaikuttava tekijä. Toinen merkittävä sosiaaliseen mediaan ja yksityisyyden suojaan liittyvä ongelma koskee tiedon omistajuutta ja palveluiden käyttäjien itsestään antamien tietojen julkisuutta. Pysyvätkö kaikki julkisuuden ulkopuolelle tarkoitetut tiedot todella piilossa?
Käyttämiisi sosiaalisen median palveluihin saattaa ilmestyä ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka paljastavat tietoja sinusta ja käyttäytymisestäsi toisille verkon käyttäjille. Facebookin Tykkää-toiminnon käytön näkyminen muilla verkkosivustoilla on tästä yksi esimerkki. Facebook on jo tähän mennessä ärsyttänyt käyttäjäkuntaansa monilla yllättävillä muutoksilla ja lisää on todennäköisesti luvassa.
Vastuu yksityisyyden suojasta on lopulta jokaisella itsellään
Jokainen sosiaalisen median palveluissa mukana oleva henkilö on lähtökohtaisesti itse vastuussa siitä, kuinka paljon tietoa itsestään julkaisee. Sosiaaliseen mediaan kannattaa suhtautua kuin julkisella paikalla olevaan ilmoitustauluun. Sinne kannattaa julkaista vain sellaista tietoa jonka näkymisen hyväksyisi myös fyysisen maailman julkisilla foorumeilla.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kerran julkaistua tietoa on hyvin vaikea vetää takaisin tai saada pois verkosta. Tästäkin syystä on viisasta harkita hetki ennen kuin julkaisee, jakaa tai kommentoi.
Mitä mieltä olet – onko sosiaalinen media vaaraksi yksityisyyden suojalle? Vai onko tällainen keskustelu turhien pelkojen lietsomista?
Hyvä postaus, pitääpä seurata sarjasi etenemistä.
Keskustelu ei sinänsä ole turhien pelkojen lietsomista vaan kyse on keskustelun sävystä. Voimme keskustella saarnaavasti ja pelotellen tai asiallisesti tietoa jakaen, jälkimmäisessä tapauksessa keskustelun kautta löytyy hyviä käytäntöjä. Ensin mainittu onkin tunnetusti tehokkain keino tehdä keskustelukumppanista “huonokuuloinen”
@Outi Kiitos pikaisesta kommentista – näkisin myös että tuo hyvien käytäntöjen etsiminen voisi nyt olla sellaista työtä josta olisi kaikille hyötyä.
Hyvä keskustelunavaus Jari (ja Outilla hyvä kommentti).
Ehdottomasti tällaisen kriittisen keskustelun pitäisi tavoittaa tavallinen Facebook-käyttäjä, joka ainakin omassa verkostossani jakaa aika intiimiä sisältöä tekstinä ja kuvina – ajattelematta asiaa sen kummemmin. Ongelmana vaan saattaa olla se, että keskustelusta säikähdetään suotta tai sitä pidetään pelkkänä propagandana.
Olen jossain ihmetellyt suomalaisen median (mm. verkkolehdet) negatiivista asennetta sosiaaliseen mediaan. Kriittisyys on minusta terveellistä, mutta negatiivisuus on helposti pelkkää asenteellisuutta.
Mielestäni oleellisin kysymys on kulttuurin murros. WEB 2.0 tuo mukanaan asioita, joita ei ole ennen tarvinnut miettiä. Jos vielä menen vähän kauemmaksi, niin pitää ottaa huomioon myös se, että koko ihmiskunnan historiassa ei ole ollut näin voimakasta ja nopeaa muutosta, kuin nyt meillä.
Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa enemmänkin se, miten läpinäkyvä voin olla, sen sijaan että miettisin sitä, mitä voin olla näyttämättä. Jos tavoitteena on läpinäkyvyys, pelätty valta ei ehkä olekaan lopulta tiedon haltijalla.
Tulee mieleen John Lennonin biisi “Imagine”, siinähän maalaillaan kuvaa (kirjoittajan) ihannemaailmasta. Mitä jos minulla ei olisikaan mitään salattavaa? Mitä jos yksityisyyteni ei olisikaan piilossa pidettävä asia? Mitä jos minulla olisi riittävästi rohkeutta näyttää maailmalle itseni sellaisena, kuin olen?
Yksi asia on mielestäni aika selvää: sosiaalisen median myötä on pakko kyseenalaistaa nykyinen tapa hahmottaa ympäröivää “todellisuutta”. Se on pelottavaa, se on haastavaa, mutta se on myös täynnä uusia mahdollisuuksia.
Uteliaana ja mielenkiinnolla seuraan sitä, mihin maailma menee… ja minä siinä mukana.
Kiitos näkemyksistä Janne ja Antti. Molemmilla oli samaan asiaan vähän eri näkökulma – tuo Antin esittämä läpinäkyvyyden käsite on mielenkiintoinen, sillä myös sen suuntaisia odotuksia on aistittavissa suhteessa moniin tahoihin – esimerkiksi politiikan tekijöihin. Ehkä jonkinlainen kulttuurin muutos onkin tarpeen jotta sosiaalisen median käytöstä tulee luontevaa?
Mitä tulee yksityisyydensuojan rikkoutumiseen vastoin omaa tahtoa, ohessa taas Facebookin lipsahdus http://techcrunch.com/2010/05/17/facebook-privacy-glitch-exposes-your-cheesy-movie-quotes/
Pöydällä taitaa olla siis ainakin a) oma suhtautuminen yksityisyyteen ja siihen liittyvien rajojen vetämiseen b) omien tietojen tallentaminen palveluihin, joista ne saattavat myös vuotaa.
Mitähän muuta tähän alueeseen liittyvää olisi syytä huomioida kun sosiaalisessa mediassa lähtee julkaisemaan itseään koskevaa tietoa?